Hirvikosken Lachinessa aurinkoisia surffeja

Melottiin Myllysen Harrin kanssa pari settiä +9 asteen keväisessä auringonpaisteessa Hirvikosken Lechinessa virtaaman ollessa 225 kuutiota. Aalto oli edelleen hyvä ja mm bluntteja, helixejä ja donkey flippejä poksahteli aurinkoisella aallolla. Käytiin testaamassa myös pikkuhontto, joka on hapokkaassa kunnossa. Yksi surffi riitti, kun piti tulla melkein uimalla pihalle. Settien välissä trangia kahvit auringon paisteessa siivitttivät fiilikseen "kesä on alkanut"!

Hirvikoski

Vääntöä aallossa

Harri aallossa

Helix

Mäkkäriä

Hirvikoski, Lachine 220m3

Virtaama Hirvikosken käyrässä 220 m3, alaveden eli Tammijärven korkeus ei ole päivittynyt pariin päivään, mutta edellisten arvojen mukaan on alhaalla. Kuten aiemminkin niin myös tällä kertaa ei tiennyt mitä koskella odottaa, mutta kun auton keula lipui kosken sillalle näki heti, että aalto murtuu voimakkaammin, kuin aiemmin. Aalto olikin huippu hyvä, parhaita mitä olen Suomessa melonut ja saimme köysihissinkin taas pelittämään, kun mukana oli kevätmelojan perustyökalut: rautakanki ja teräslapio. Jätimme hissi narun paikalleen, mutta kannattaa varata mukaan pätkä narua tai slingi jolla saa vähän lisää pituutta naruun. Hissi toimii ihan ok, mutta tähän pitää kehitellä vielä jotain lisää ylönousemisen helpottamiseksi. Kosken pikkuhonttokin oli kovassa iskussa. Sen laidat oli molemmilta puolin kiinni ja pois pääsi vain luuppaamalla, pitoa siis riittää. Kuvia ei hirveesti joutanu ottamaan, mutta alla jotain setiltä.

Alkulämmittelyt saatiin särkemällä jää hissilinjalta

Ruisleivällä toimiva kajakkihissi

Paula surffissa

Paulan helix

Lachine huippu kunnossa!

Dreija, virtaama Oulunkykässä 90m3, merivesi noin -17

Päästiin melomaan Vanhankaupungin kosken Dreija-aaltoa, kun vedenkorkeudet joessa ja meressä osuivat kohdalleen. Eilen ei aalto toiminut lainkaan, mutta yhdessä yössä merivesi laski ja aalto rupesi toimimaan. Nyt kun vedenkorkeuksia on kattonut ja verrannut niitä aaltoon voi sanoa, että meriveden tulee olla ainakin nollassa jotta aalto toimii. Meriveden korkeus löytyy netistä. Aalto on hauska, mutta vaikea melottava. Se elää paljon, mutta näin iltamelontaan sopii mainiosti. Alla pari kuvaa aallosta.

Paula Dreijassa

Jukka kärryttelee

Paula

Boatercrossia Vanhankaupunginkoskella 119 m3 virtaamalla

Kisaviikoloppu jatkui Vanhankaupunginkoskelle jossa melottiin boatercrossia varsin happamalla virtaamalla. Päivässä piti olla luvassa räppiä mutta kyllä se rockkina jatkui edelliseltä päivältä. Kosken oikeassa laidassa olevat kaksi honttoa olivat todella synkän näköisiä, joka näytti ajavan kaikki kilpailijat melomaan kosken vasenta laitaa ylhäältä alas asti. Kukaan ei onneksi honttoihin joutunut ja näin pelastajat saivat katsella menoa rauhassa rannalta.

Tupi kosken niskalla. 

Aika-ajoissa valittiin Paulan kanssa taktiikaksi jättää yksi ratapoiju kiertämättä, mikä kannatti. Paula oli naisissa aika-ajojen ykkönen ja mulla 9 paras aika miehissä. M35 sarjaa ei melottu, kun ei ollut kuin 2 kilpailijaa (missä melojat?!). Crossissa lähdin ottamaan radan alun varmanpäälle jättäytymällä peesiin ja kosken puolenvälin jälkeen laitoin 2 vaihteen silmään, mutta se ei enää riittänyt jatkopaikan saamiseen. Loppusijoitus 11. Paula meloi voiton naisten sarjassa, jossa finaalissa oli todellista cross actionia.

Crossi tunnelmaa.

Actionia linjoilla

Lähtö tapahtui narusta. 

Naisten finaali ekapoijuilla

Naisten fiinaalin actionia kosken vaikeimmassa paikassa.

Päivän kruunasi putouksen poksautus, joka oli hyvässä laskukunnossa ja oli selkeästi viikonlopun koskista helpoin. Toivottavasti ens vuonna virtaamat olisivat sellaiset, että kilpailijat voisivat ottaa todenteolla mittaa toisistaan crossiradalla. Kiitos järjestäjille!

Myllykoski 69 m3, big water & swimming festival

Kevään avausmelontatapahtumassa oli taas kuolemanpelko läsnä, kun vesimittari lähti muutama päivä ennen kisaa rajuun nousuun. Virtaama oli Myllymäen mittarissa 69 kuutiota ja vauhti oli sen mukaista. Koski oli todella nopea ja tilanteita tuli vähintäänkin riittävästi. Lämmittelylasku meni omalta osaltani parhaiten ja kisalaskuista eka lähti alun luiskan jälkeen lapasesta ja pääty eskimoiden jälkeen alahonttoon pääalaspäin, josta uimalla pihalle. Pari muuta oli sitten selviytymistaistelua pystyssä alas eri näköisillä tilanteilla. No koski tarjosi hyvästi rokkia ja uiminen oli taas hyvä kokea. Laskujen ajoista päätellen olisi pitänyt uida kaikki laskut sen verran paskat ajat tuli tehtyä. Tuomas Kuroselle kiitos kuvien ottamisesta.

Paula kosken alun luiskassa

Paula lähestyy kosken hankalinta kohtaa, jossa jäi helposti kiinni  tai ajautui päin  muuria

Vuorossa uintireportaasi: tässä vaiheessa kaikki oli vielä ok

Virhe alun luiskan lopussa tuotti eskimon jonka nostovaiheessa oli jo könkään niskalla ajautumassa sen  vasempaan laitaan

Könkäässä nurin...

...ja alkoi iskujen sarja: pää, olkapää, kyynärpää...

Alahontossa oli sitten hylättvä kajakki ja aloitettava uintisessio

ja näin sitä porskutellaan

Seuraavat vedot meni sitten uimatta

Alahontto oli mystinen paikka, jonka toiset puhkasivat tyylikkäästi

jatkoa yläkuvaan, jossa näyttää että linja on kohallaan, mutta ei kun pää edellä seinään.

Viimeinen lasku ei mennyt pää edellä seinään, mutta tapahtui muuta odottamatonta.

Tyysterin hontto, Mustijoki 20 m3

Kun Vantaanjoelta ei löytynyt pelimelottavaa käytiin tsekkaamassa Mustijoen Tyysterin hontto, joka oli tällä virtaamalla pieni aalto. Käytiin kuitenkin kamat kastelemassa ja joitain liikkeitä paikassa sai väännettyä vaikka pitoa ja kovuutta ei aalto paljoa tarjonnut. Kun virtaama on Mustijoen Vekkosken käyrässä 25 -30 m3 luulen, että paikka voi olla jopa helmi. Isommilla virtaamilla paikasta tulee hc. Tosin honton yläpuolella olevan padon juoksutus vaikuttaa siihen millainen mesta.

Akanvirrat ovat mainiot aallon molemmin puolin

Paula blunttaa