Syksy vaan jatkuu Kaakkois- ja Etelä Suomessa ja kun taivaalta tulee runsasta vesi- ja räntäsadetta rupeaa vedet pikkujoissa nousemaan. Kun Summajoki rupesi olemaan melkein kevättulvan korkeudessa oli suunnattava laskemaan Keisarinkoskea ja Myllykoskea. Käytiin ensin tsekkaamassa Pitkäkoskikin, mutta vauhdikkaimman luiskan päällä oleva puu latisti laskuhalut tähän koskeen. Puusta täytyy käydä karsimassa oksat vähällä vedellä jotta laskeminen onnistuu.
 |
| Pitkäkosken aloitusluiska ja sen yli kaatunut puu |
Suunnattiin ensin Keisarinkoskelle, jonka pikku patodroppi oli hauska möläytellä alas. Myös vasen aukko poltteli, mutta jäi odottamaan koska kivikasa alastulossa ei houkutellut ketään meistä.
 |
| Paula Keisarinkoskessa |
 |
| Tommi linjoilla |
Keisarinkosken jälkeen siirryttiin Myllykoskelle, jossa huomasimme, että joen yli kaatunut iso puu, joka oli esteenä aiemmin oli poistettu. Tilalle oli tullut tietenkin uusi, mutta saimme pätkittyä uutta runkoa sen verran, että siitä pääsi melomalla yli. Kosken alussa olevassa puskurihontssa oli edelleen puunrunko ja lisäksi yksi uusi puu, joka poistettiin köydellä. Puskurihontto tarjosi hyvää meininkiä ja niskan vasemman laidan linja myös. Kosken loppumöläys oli tällä virtaamalla parempi ja sillan jälkeinen viistohontto huomattavasti isompi.
 |
| Puun poistoa Myllykosken aloituiskan alapuolelta |
 |
| Jihaa! |
 |
| Paula puskurihontossa |
 |
| Tommi nauttii puskurihontosta. Kuvassa näkyy puu joka on edelleen stopparin sisällä. |
 |
| Kohti honttoa |
 |
| Niskan vasen linja |
 |
| Tommi in action |
 |
| Loppumöläyksen puskurihontossa |
 |
| Paula laskeutuu kohti honttoa |
Summajoki on ehdottomasti tällä virtaamalla käymisen arvoinen laskukohde. Virtaama kannattaa katsoa nimenomaan Keisarinkosken mittapisteestä, koska näin saa parhaimman kuvan veden korkeudesta. Nyt oli tässä pisteessä 19,5 kuutiota ja kevättulvalla voi vielä olla pari mottia enemmän.
Miks Tommin kajakista näkyy aina pohja? Aina ku se meloo...
VastaaPoista