Inkkareita Ja Pari Biisonia

Legendaarinen Kuukauden western -sarja käynnistyi TV2:ssa elokuussa 1979. Kerrankin sai pikkupoika valvoa vähän myöhempään ja jännittää inkkareiden ja länkkäreiden kahinointia. Niitä naisia rumissa hameissaan en kyllä ymmärtänyt lainkaan, sillä aina kun ne ilmestyi siihen kekkuloimaan, niin kaikki toiminta loppui. No, kuitenkin samoihin aikoihin mä tykkäsin taulusta, jossa intiaanit ajoivat takaa paria biisonia.  

Inkkareita ja Pari Biisonia

Me tuijotettiin Joonaksen kanssa yrriä ja varsomia, ja vakuuteltiin että juuri siinä laaksossa kelit on kohdallaan. Joonas oli löytänyt mittauspisteitä, joiden mukaan meillä on suorastaan satumainen onni. Kaikkialla muualla oli tullut lunta, mutta meidän töppyrä oli kunnossa. Mä luulen, että me nähtiin inkkareita ja pari biisonia.

Hoplaa! Bivikamat reppuun ja mäkeen. Vågstindenin kautta Baugenin majalle rommia nauttimaan. Suunnitelma oli kaikessa yksinkertaisuudessaan kaunis. Kaunis on myös Joonaksen uusi pirteä tyyli. 

Aika nopeasti kävi selväksi, että lunta on aika pirusti liikaa. Kiivettiin pääsääntöisesti simulina, muutama kiipeilymuuvi ja pahimmat lumirampit varmistettiin lennosta.

Pääsääntöisesti varmistukset oli turpeeseen hakattuja jäähakoja, harvat halkeamat jotka lumen alta kaivettiin oli täynnä jäätä.

Todettuamme että Ormen Lange jää lumen takia kiipeämättä, yritimme löytää vaihtoehtoista reittiä. Vedettiin kuitenkin paitsioon. Kuuden tunnin kikkailun jälkeen ainoa järkevä vaihtoehto oli palata takaisin.

Traverse on aina perseestä. Aina. Neljän tunnin alaskiipeeminen sen sijaan oli ihan ok jumppa.

Kai se matka on tärkeämpi, mitä päämäärä. Autolla en osannut olla pettynyt, eikä Joonaskaan keltaisessa asussaan näyttänyt kovin masentuneelta. Maistui se rommi Nissanin peräkontissakin.