perjantai 22. toukokuuta 2015

"Big water" iloittelua Saramojoella


Mikä on Pohjois-Karjalan isoin ja paras koski tulva-aikaan? Tähän kysymykseen on vain yksi oikea vastaus: Nurmeksen Saramojen Louhikoski. Kuten aikaisempina keväinä oli Louhikoskelle taas suunnattava tulvavedellä. Tommin kanssa kalentereihin suunniteltu reissuaika osui nappiin, kun kevään 2015 tulvahuippu 70 kuutiota osui juuri tällä ajankohdalle. Olen melonut koskea virtaamilla 25 - 100 kuutiota ja kokemuksen perusteella parhaat löylyt saa 70 - 100 kuutiolla. Alla videontynkää koskelta. Laskusetin ja afterien jälkeen oli hyvä jatkaa freestyle puuhastelulla täydellisessä Neitikoskessa.




Saramojoki from The Pervert Paddler on Vimeo.

maanantai 4. toukokuuta 2015

Kotimatka


Tie nro 7333, Jylhä
Pohjanmaalla on pitkät tiet. Ja pitkä sade. Koko päivän mittainen. Ja vieraanvaraisuutta niin ettei kaikkeen pysty edes vastaamaan. Ruoat ja kahvit ja yöpaikka ja saunakin vielä.

Tie nro 66, Töysä
Pohjanmaalla näyttää erilaiselta. Ei ole tuttuja mäkiä ja mäntymetsiä. On peltoaukeita, ja teitä kuin hämähäkin seittiä. Ja Tuurin kyläkauppa. Ameriikassa kaikki on erikoisen suurta. Siitä eteenpäin maisema alkaa näyttää kotoisemmalta.

Tie nro 18, Multia
Palsankosken levikkeellä on pakko ottaa nokoset. Onneksi on koppimopo, Tom & Jerry –patja ja makuupussi. Nukahtamisen hetkellä joku ajaa viereen parkkiin. Miksi parkkipaikalla autossa nukkuessa kaikki ulkoapäin kuuluvat äänet tuntuvat uhkaavalta? Ei oikein haluaisi tulla nähdyksi autossa nukkumassa.

Tie nro 18, Petäjävesi
Nokosten jälkeen kahvit termosmukista. Onpa sille oivallinen paikka ratin vieressä, juuri vasemman polven yläpuolella. Helppo kallistaa kuppi huulille, ja samalla lepuuttaa kyynärpäätä ikkunan pokalla. Taustapeilistä näkyy miten makuupussi heiluu tien töyssyjen tahdissa omalla paikallaan kattoon ripustetussa tavaraverkossa. Näyttääpä sekin jotenkin mukavalta.

Tie nro 18, Jyväskylä
Sade jatkuu. Viimeiset lumet saavat kyytiä ja Pengerjoki on tulvahuipussaan. Kevät tuli tänäkin vuonna. Taas kerran niin nopeasti, että sen tajusi vasta melkein jälkikäteen. Onpa mukava kotimatka. Ei oikeastaan haittaisi, jos ei ihan vielä olisikaan perillä.