maanantai 23. toukokuuta 2011

Tivdian aallolla Venäjällä

Tänä keväänä usean vuoden haave toteutui, kun teimme melontareissun Venäjän Karjalaan Tivdian kylän aallolle. Olimme kuulleet paljon huhuja, että siellä on iso ja nopea aalto joka toimii keväällä. Viimeisen sysäyksen reissulle antoi venäläisten järjestämät kisat ja heidän kutsu suomalaisille melojille.

Lähdimme reissuun perjantaiaamuna Suomen rajalta Niiralan rajanylityspaikalta josta ajoimme reittiä Sortavala - Petroskoi - Kontupohja - perille Tivdian kylään. Matkalla ihastelimme jokia ja koskia joita oli runsaasti aivan Suomen rajan tuntumassa. Kun päästiin perille matkamittari näytti tasan 400 km ja aikaa oli kulunut 7h taukoineen. Matkalla käytiin myös ihastelemassa Kivachin putouksia, jotka näyttivät huutavan nimeä tällä veden korkeudella. Laskupaatit vain puuttuivat.


Kivachin putokset. Eka droppi noin 3m luiska ja toka 4-5m vapaapudotus.

Tivdian kylässä meitä odotti hyvännäköinen iso aalto ja ystävällinen runsaslukuinen melojajoukko. Aalto oli keskellä koskea maantiesillan alapuolella ja siihen oli akanvirrat molemmilta puolilta. Käytönnössä aaltoon pääsi kuitenkin vain köysihärvelillä tai toiselta puolen kantamalla. Melojien leiri sijaitsi aivan aallon läheisyydessä kosken niskalla.


Tivdian peliaalto

Näkymä leiristä aallolle

Leiriä

Aalto osoittautui todella vaikeaksi ainakin itselle ja koko viikonlopun aikana ei paljon onnistumisen elämyksiä herunut. Aalto oli nopea, murtui keskeltä melkein pohjalle asti ja surffarin vasen laita eli todella voimakkaasti. Surffit oli siis lyhyitä, koska en pysynyt kajakin perässä. Veden korkeus oli venäläisten mukaan huono, koska aalto olisi vaatinut joko reilusti enemmän tai sitten vähemmän vettä ollakseen helpompi. Kisat melottiin lauantaina ja porukkaa oli mukavasti melomassa. Naisten sarjassa oli 10 melojaa ja miesten sarjassa 30. Saldoksi tuli itellä 13 sija ja Paula poksautteli hienosti 3 sijalle.


Hirveää vääntämistä


Kun osaa niin poksahtaa

Paula lähdössä blunttiin

Kisaorganisaattori Vanja

Kisojen jälkeen siirryttiin 25km päähän erämaajärven rannalle jossa järjestäjät virittivät kisabileet pystyyn. Palkintojen jako suoritettiin ilotulituksineen bileiden alussa. Bileissä oli hyvä ruoka- ja juomatarjoilu esim sponsoroitua olutta oli 500 litraa juotavaksi.


On se hyvvee

Vaikka aalto olikin vaikea niin se oli kuitenkin käymisen arvoinen ja tulemme lähtemään sinne vielä uudestaan. Myös Karjalan alueen creekit alkoivat huutamaan nimeä. Seuraavalla kerralla pitää varata enemmän aikaa, että pääsee tutustumaan aaltoon paremmin. Spasiba dasvidania!!

Aijai, vähävetistä cr...
















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti